Transformatiivisen oppimisen teoria

Lauri Koittola #Varustamo, Dialogisuus ja kulttuuri Kommentit pois päältä artikkelissa Transformatiivisen oppimisen teoria

    Transformatiivisen oppimisen teoria auttaa ymmärtämään ihmisen kasvua ja muutosprosessia yksilönä ja osana organisaatiota. Teorian pohjalta on kehitetty metodeja, joilla voidaan synnyttää syvää oppimista ja transformaatiota synnyttäviä prosesseja.

    Transformatiivisen oppimisen teorian (Transformative learning theory) taustalla on oivallus, että ihmisen psykologinen kehitys ei pysähdy teini-ikään, vaan jatkuu koko ihmisen elämän ajan. Teorian yhtenä isänä pidetään Jack Mezirowta, jonka tutkimus aikuisopiskelijoiden keskuudessa loi pohjan teorian kehitykselle.

    Keskeistä on ihmisen kasvu ja oppiminen “transformaationa”, eli tiedollista oppimista syvempänä uskomusten, asenteiden ja mielen mallien muutoksena. Robert Kegan erottaa transformatiivisen oppimisen informatiivisestä oppimisesta sanojen etymologian avulla: IN-FORM-aatio viittaa siihen, että pysytään “muotin” eli tietyn mielen mallin sisäpuolella. Sitä voisi luonnehtia sanoilla “enemmän samaa vanhaa”. TRANS-FORM-aatio taas viittaa siihen, että ollaan “muotin” eli mielen mallin ulkopuolella. Vanha mielen malli vaihdetaan uuteen, eli tapahtuu syvä muutos uskomusten tasolla, joka johtaa myös pysyvämpään muutokseen toimintatavoissa.

    Transformatiivisen oppimisen teorian pohjalla on 10 portainen prosessi, josta voi olla hyötyä yrityksen tai yhteisön muutosprosessia johdettaessa. Mezirow löysi tutkimuksessaan seuraavat vaiheet:

     

    Pelon ja epävarmuuden tiedostaminen ja tunnustaminen

    1. Vakautta ravisteleva ratkaisematon kysymys (disorienting dilemma)
    2. Itsetutkimus ja reflektio (self-examination)

    Uuden suunnan ja ratkaisujen etsiminen

    1. Olettamusten kriittinen arvioiminen (a critical assesment of epistemic, socio-cultural or psychic assumptions)
    2. Sen tunnustaminen, että oma tyytymättömyys ja transformaation prosessi on kokemuksena jaettu (Recognition that one’s discontent and the process of transformation are shared)
    3. Uusien roolien, suhteiden ja toimintatapojen etsiminen (exploration of options for new roles, relationships, and actions)

    Suunan vahvistaminen ja integroiminen osaksi elämää

    1. Toimintasuunnitelman laatiminen (planning of a course of action)
    2. Tarvittavien taitojen ja tiedon hankkiminen suunnitelman toteuttamiseksi (acquisition of knowledge and skills for implementing one’s plans)
    3. Uusien roolien testaaminen (provisional trying of new roles)
    4. Itsevarmuuden rakentaminen uusissa rooleissa ja suhteissa (building of competence and self-confidence in new roles and relationships)

    Uudet perspektiivit osaksi arkea

    1. Uuden perspektiivin integroiminen osaksi omaa elämää (reintegration of a new perspective into one’s life)

     

    Huomionarvoista on erityisesti se, että transformaatio alkaa ongelmasta tai dilemmasta, johon ei ole näkyvissä ratkaisua. Tämä auttaa näkemään sen, kuinka vaikeatkin elämänkokemukset henkilökohtaisessa tai yhteisön elämässä ovat ratkaisevia avaimia muutokselle. Dilemman voi jättää huomiotta ja yrittää elää kuin sitä ei olisikaan, mutta päästäkseen eteenpäin yksilön tai yhteisön on tarpeellista ryhtiä reflektoimaan itseään. Yksilötasolla kyse on itsereflektiosta ja yhteisön tasolla reflektio tapahtuu dialogissa.

    Transformatiivisen oppimisen teorian taustalla on kehityspsykologinen jako eri tietoisuuden tasoihin, jotka auttavat myös näkemään ihmisten käyttäytymisen taustalla olevia syitä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita siirtymisen “sosialisoituneesta mielestä” (socialized mind) “itseohjautuvaan mieleen” (self-authoring mind).

    Robert Kegan kuvaa sosialisoitunutta mieltä niin, että ympäröivä kulttuuri ja yhteiskunta “kirjoittaa” arvoja, asenteita ja uskomuksia. Kun tapahtuu transformaatio itseohjautuvaan mieleen, otetaan vastuu omasta elämän hallinnasta ja aletaan itse “kirjoittaa” omia arvoja, uskomuksia ja asenteita olemassa olevien päälle. Tämä on keskeinen vaihe kaikessa kasvussa kohti vahvempaa omistajuutta omasta elämästä ja tulevaisuudesta, niin yksilön kuin yhteisön tasolla.

    Mitä seuraavaksi?

    Transformatiivisen oppimisen teoria
    Kirjoittaja:
    Lauri Koittola
    • Share: