Terveen ja toimivan organisaation rakentamisessa tulee ottaa huomioon kolme eri näkökulmaa: yksilön osaaminen ja kasvu, yhteisössä tapahtuva yksilöiden välinen vuorovaikutus sekä koko organisaation näkökulma verkottuneena systeeminä eli toiminnan suunta.
Henkilökohtainen mestaruus sanoittaa yksilön kasvun ja toiminnan näkökulmaa. Organisaatioiden kasvu on aina lopulta riippuvainen sen yksilöiden kasvusta.
Käsitteenä henkilökohtainen mestaruus tulee oppivan organisaation teoriasta, jossa sillä tarkoitetaan yksilön jatkuvaa prosessia, Tässä prosessissa hän selkiyttää itselleen sitä mitä haluaa (henkilökohtainen näky) sekä sitä, mikä on nykytilanne (todellisuuden näkeminen sellaisena kuin se on). Näiden kahden pisteen välille syntyy luova jännite, joka ajaa meitä toimimaan ja asettamaan tavoitteita päästäksemme haluttuun päämäärään.
Luova jännite halutun tulevaisuuden ja nykytilanteen välillä aiheuttaa usein ahdistusta ja jännitettä tunteen tasolla, koska emme ole siellä missä haluaisimme olla. Liian usein tätä jännitettä puretaan joko sillä, että lasketaan odotuksia tulevaisuuden ja unelmien suhteen tai sitten nähdään nykytilanne ruusuisemmin kuin mitä se todellisuudessa on.
Henkilökohtaista mestaruutta on se, että kykenee näkemään nykytilanteen raatorehellisesti ja samaan aikaan ylläpitämään rohkeaa näkyä ja unelmaa tulevasta sekä hyödyntämään näiden kahden välille syntyvää jännitettä eteenpäin työntävänä voimana.
Yksi hyvä mallinnus henkilökohtaisesta mestaruudesta on Aki Hintsan käsite coresta. Hänen kehittämässään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin teoriassa kaikki lähtee siitä, että selkiyttää oman corensa – ytimen, jonka ympärille koko muu hyvinvointi rakentuu. Core muodostuu vastauksesta kolmeen kysymykseen:
1. Kuka minä todella olen? (identiteetti)
2. Mitä haluan elämältäni? (missio/tarkoitus)
3. Hallitsenko elämääni? (kontrolli)
Karkeasti jaoteltuna identiteetti edustaa menneisyysorientaatiota: koko identiteettimme perustuu sille tarinalle, joka eletystä elämästä muodostuu. Kyse on nimenomaan tarinasta, jota itsellemme kerromme. Samanlaiset kokemukset saattavat näkyä eri ihmisten identiteetissä täysin erilaisina tapoina suhtautua tapahtumiin ja elämään ylipäänsä. Henkilökohtaista mestaruutta on ”tehdä sovinto” menneisyytensä kanssa ja nähdä koko eletty elämä enemmän voimavarana kuin taakkana.
Missio ja tarkoitus kuvastaa puolestaan tulevaisuusorientaatiota ja vastaa kysymyksiin mitä haluamme elämältämme ja mitä unelmia sekä tavoitteita meillä on. On huomionarvoista, että usein tarkoitus kumpuaa identiteetistämme, jonka osana on henkilökohtaiset arvot, siis ne asiat, jotka ovat elämän aikana muodostuneet meille tärkeiksi. Henkilökohtaisen mestaruuden näkökulmasta on tärkeää löytää asiat, jotka ovat itselle taistelemisen arvoisia.
Kontrolli eli elämänhallinta taas kuvastaa nykyisyysorientaatiota, jossa jatkuvasti puntaroidaan onko elämän eri osa-alueet tasapainossa. Henkilökohtaista mestaruutta ei ole välttämättä ongelmien puute eri osa-alueilla (ystävät, perhe, talous, työelämä, vapaa-aika, henkinen ja fyysinen terveys jne.) vaan ongelmien tiedostaminen ja kyky tehdä asioita niiden kehittämiseksi askel askeleelta. Osa tätä on vahvojen päivittäisten rutiinien rakentaminen terveen, toimivan ja tasapainoisen arjen perustaksi.
