Yllä oleva kuva on yksinkertaistettu kuva yhdestä tiimistä. Tiimissä on jäseniä, ja yhtenä vertaisena muiden joukossa on valmentava johtaja. Yksi valmentavan johtamisen perusajatuksista on matala hierarkia ja johtamisen näkeminen yhtenä tiimiroolina ennemmin kuin auktoriteettiasemana. Kuten edellisessä Katzenbachin ja Smithin artikkelissa tuli ilmi, tiimi on yhteisvastuullinen tuloksesta. Valmentava johtaja ei siis ole yksin vastuussa tuloksesta, vaan yhdessä muiden kanssa. Tähän johtamisrooliin kuuluu kuitenkin tiimiläisten kuuntelemista, nostamista ja kohti päämäärää ohjaamista, siis johtamista. Valmentava johtaja on kiinnostunut muista tiimiläisistä ja heidän potentiaalistaan suhteessa tavoitteeseen, jotta koko tiimi voisi loistaa yhdessä.
Valmentajan roolina on olla prosessin tai projektin ulkopuolella. Valmentajalla ei ole sananvaltaa tiimin sisäiseen päätöksentekoon, koska tiimi on itse määritellyt omat tavoitteensa ja valmentaja on tästä ulkopuolinen. Tärkein rooli valmentajana on pitää huolta tiimin ympäristöstä, ja tarkkailla tiimiä itsessään. Jääkö tiimiin hiljaisia henkilöitä? Pyrkiikö tiimi nyt varmasti parhaimpaansa? Onhan tiimillä riittävästi aikaa olla yhdessä? Mikä on tiimin vireystila? Näitä ajatuksia valmentaja usein pallottelee esimerkiksi valmentavan johtajan kanssa.
Siinä missä valmentava johtaja pitää huolta tiimin tuloksesta, pitää valmentaja huolta oppimisesta ja ympäristöstä. Valmentaja pyrkii kaikin tavoin katsomaan että tiimillä on edellytykset oppia ja mennä eteenpäin. Kun tiimi pääsee esimerkiksi tavoitteeseen, seisoo valokeilassa tiimi eikä valmentaja.
Yksi 2010-luvun lopun konsulttivitsauksista on kaikkien koulutusten kutsuminen valmennuksiksi ja konsulttien kutsumista valmentajiksi. Todellisuudessa valmentaja ei pääse määrittelemään tiimin käsittelemää aihetta tai tavoitetta. Valmentaja voi esittää kysymyksiä tai kommentteja, mutta ei opeta tiimiä tai johda sitä. Valmentaja voi yrittää erilaisin keinoin kyseenalaistaa tiimin toimintaa, ehdottaa vaihtoehtoisia toimintamalleja, tai jopa kertoa omat mielipiteensä tiimistä. Tiimi saa kuitenkin aina itse päättää miten se käsittelee valmentajan toiminnan, koska tiimi on täysin itsenäinen yksikkö. Konsultti taasen on ulkopuolinen henkilö, joka lähtökohtaisesti oman asiantuntijuutensa kautta auttaa tiimiä kohti päämäärää. Karrikoidusti ilmaisten valmentaja ei ole ensisijaisesti edes kiinnostunut tiimin tavoitteesta, vaan tiimistä itsessään eli metatasosta.
Valmentajan rooli näyttää ulkopuolelta helposti statistin roolilta. Todellisuudessa valmentajan on havainnoitava kaikin keinoin ja pidettävä huolta että tiimillä on parhaat mahdolliset edellytykset oppia.
