Anssi Tuulenmäki kuvaa kirjassaan “Lupa toimia eri tavalla” strategisen innovaation periaatteita ja niiden synnyttämistä. Koko prosessi koostuu kolikon kahdesta puolesta; uskalluksesta ajatella riittävän isosti, ja uskalluksesta kokeilla riittävän pienesti. Tuulenmäellä on yhdeksänosainen prosessi, jolla strategisia innovaatioita syntyy.

1. Nollapiste, eli unelmien synnyttäminen. Minkä tahansa puolivillaisen jutun takia ei kannata nähdä vaivaa. Sytyttävien unelmien synnyttäminen on ensimmäinen asia, jotta saadaan aikaiseksi riittävästi energiaa uuden kehittämiseen.
2. Herääminen toimialan konventioihin. Tässä verrataan toimialan nykyistä tilannetta edellä syntyneisiin unelmiin. Mitkä ovat siis niitä asioita, joita kaikki tekevät teidän toimialalla samalla tavalla? Kaikkein olennaisinta on tutkia asiakkaiden lähtökohtia ja tavoitteita, ja erityisesti niiden saavuttamista. Ovatko konventiot olennaisia asiakkaan päämäärän saavuttamiseksi?
3. Herääminen omaan strategiaamme. Tehdäänkö meillä asiat toimialakonventioiden mukaan vai uskallammeko olla erilaisia? Miten työskentelemme tällä hetkellä suhteessa asiakkaaseen? Prosessin voi aloittaa myös tästä vaiheesta, mutta usein silloin ei päästä riittävän kauas alkuperäisen laatikon ulkopuolelle.
4. Avaa toimialan arvokoodi. Mitä konventioita meidän kannattaa haastaa? Vastausta kannattaa etsiä erityisesti kolmeen kysymykseen: kenelle arvoa luodaan, mitä asiakkaille tarjotaan ja miten arvoa tuotetaan. Lopputulemana tulisi olla paljon ideoita siitä, mitä kannattaisi tehdä eri tavalla.
5. Valitse parhaat ideat ja kokoa tiimi. Kiteytä ja konkretisoi parhaat, ja kasaa paras mahdollinen tiimi. Muista myös varastoida ei-niin-hyvät ideat talteen, koska niistä voi olla hyötyä myöhemmin. Kiteytä idea helposti ymmärrettäviksi sanoiksi tai yhdeksi lauseeksi. Sen täytyy olla yksinkertainen, jotta se on muistettava ja helppo myydä organisaation sisällä muille.
6. Aloita välittömästi. Toiminta määrittää onnistumisen tason. Asiat saattavat toimia paperilla paljon paremmin kuin käytännössä. Kokeile mahdollisimman halvalla, nopeasti ja tavoitehakuisesti keräten dataa virheistä. Mitä uniikimpaa ja isompaa innovaatiota ollaan luomassa, sitä enemmän täytyy kestää epävarmuutta ja kaaosta. Näistä hetkistä syntyy unohtumattomia tarinoita.
7. Tarkista arvontuotto. Mitä nopeammin pääset arvioimaan arvon tuottoa asiakkaalle, sen parempi. Tämä on se hetki kun täytyy päättää, jatketaanko idean kanssa vai ei. Mitä nopeammin ja pienemmillä kustannuksilla tähän päästään, sen helpompaa on lopettaminen tai jatkaminen.
8. Skaalaa ja suojaa kilpailuetusi. Kun tiedetään että tällä konseptilla on tulevaisuutta, se kannattaa skaalata koko potentiaaliinsa. Tässä vaiheessa kannattaa viimeistään löytää yksi mittari, jota seuraamalla nähdään konseptin onnistumisen taso. Mittarin tehtävä on pitää katse olennaisessa. Strategisessa innovaatiossa olennaista on muutos koko organisaatiossa, mikä tekee siitä jo lähtökohtaisesti vaikeammin kopioitavan. Aina edes sisäisesti ei tiedetä, että mitä tässä oikein tapahtui. Yleisimpiä keinoja suojaukseen ovat kuitenkin IPR-suojaus ja toimintaan liittyvien resurssien tai osaamisten vaikea kopioitavuus.
9. Epäonnistumiset talteen. Jotta strategisia innovaatioita syntyisi myös tulevaisuudessa, täytyy olla kyky epäonnistua ja oppia niistä. Oppimisen kyky, ketteryys ja uuden luominen ovat tulevaisuudessa entistäkin isommassa roolissa, ja sitä varten kannattaa jokaisesta projektista ottaa talteen mahdolliset oppimiskokemukset.

Monen asian on loksahdettava kohdalleen strategisessa innovaatiossa. Luovuus ja periksiantamattomuus kantaa prosessin kaikissa vaiheissa, mutta kukaan ei jaksa taistella mitäänsanomattoman idean vuoksi. Pidä siis huolta että ajattelu on tarpeeksi isoa, mutta kokeilut tarpeeksi pieniä.