Työn merkityksellisyyden löytäminen vaatii Martelan ja Jarenkon mukaan neljää eri ulottuvuutta työn tekemisessä:
- Vapaaehtoisuuden tarve
- Kyvykkyyden tarve
- Yhteenkuuluvuuden tarve
- Hyvän tekemisen tarve
Tarkkaile löydätkö näiden neljän ulottuvuuden kuvaukset omasta työstäsi.
- Minulla on mahdollisuus tehdä itseäni kiinnostavia asioita itseäni kiinnostavalla tavalla. Tekemäni työ ei ole ulkoapäin pakotettua, vaan se edustaa arvojani ja sitä kuka minä olen ihmisenä. Minulla on autonomia suhteessa omaan työhöni
- Työni tarjoaa minulle sopivasti haasteita ja onnistumisen kokemuksia, sekä tarjoaa mahdollisuuden käyttää parasta osaamistani. Pääsen työssäni oppimaan ja kehittymään jatkuvasti ja koen saavani asioita aikaan.
- Koen olevani osa isompaa yhteisöä, jossa minusta välitetään ja jossa minua arvostetaan ihmisenä. Yhteisössämme vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri ja meillä on tunne siitä, että olemme samassa veneessä.
- Työssäni koen saavani aikaan hyvää. Työlläni on minua suurempi, myönteinen merkitys ympäristööni — työtovereihin, asiakkaisiin tai laajemmin yhteiskuntaan.
Jokainen ulottuvuus tuo oman lisänsä sisäisen motivaation syntymiseen ja merkityksellisyyden kokemiseen. Työn vastatessa kaikkia neljää ulottuvuutta, on mahdollista että työ ei tunnu edes työltä. Kun aiemmin yhteiskunnassa työ on ollut oman identiteetin perusta, on se tulevaisuudessa yhä enemmän vain heijaste itsestä ja väline elämän sisältöjen ja elämysten hankkimiselle.
“Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! Työ riemulla palkitsee.” – Eino Leino: Hymyilevä Apollo
Työn merkityksellisyyden johtaminen käytännössä
Miten työn merkityksellisyyttä voi johtaa? Jokainenhan on itse vastuussa omasta kokemuksestaan ja merkityksestä. Esimiehellä on kuitenkin tärkeä rooli työn merkityksellisyyden kokemisessa. Jokainen työn merkityksellisyyden neljästä ulottuvuudesta vaatii aavistuksen erilaista otetta johtamisesta. Martela antaa paljon hyviä esimerkkejä näistä.
Vapaaehtoisuuden tarpeessa esimiehen on tärkeää toimia mahdollistajana. Pyri minimoimaan hierarkioita, sääntöjä ja byrokratiaa. Anna ihmisten työskennellä omilla aivoillaan ilman turhaa kyttäämistä ja vältä kontrolloivaa kielenkäyttöä. Ota heidät mukaan yrityksen toimintatapojen ja päämäärien kehittämiseen. Parhaimmillaan tällä osa-alueella voidaan synnyttää vahvaa omistajuutta autonomian kautta.
Kyvykkyyden tukeminen tapahtuu sparraamisen ja tuen antamisen avulla. Anna työntekijälle kehuja yrittämisestä ja saavutuksista, älä ominaisuuksista tai kilpailuasetelmasta. Tätä edesauttaa myös sisäisesti selkeät tavoitteet ja läpinäkyvä viestintä organisaatiossa. Palautteen antamista ja uuden oppimista on tuettava koko organisaation kulttuurin tasolla.
Läheisyyttä voi esimiehenä tukea olemalla ihminen ihmiselle. Kukaan meistä ei ole kone, vaikka konemaisiin suorituksiin välillä pystymmekin. Ammattimaisuuden keskellä usein unohtuu kolikon välttämätön toinen puoli, eli läsnäolo. Luo ihmisille omalla itselläsi tilaa kohdata toisensa ja pyri purkamaan erilaiset valtarakenteet ja kuppikunnat. Olette samassa veneessä ja teette töitä samaan suuntaan.
Hyvän tekeminen lähtee jo yrityksen missiosta ja arvoista. Esimiehen rooli on toimia tässä suunnannäyttäjänä kohti suurempaa merkitystä. Työn vaikuttavuus on tultava selväksi työntekijälle asti. Hyvän tekemistä voi tukea myös muutoin tarjoamalla tilaisuuksia auttaa ja nostamalla esiin hyviä tekoja. Ja kiitos kaunistaa aina, oli kyseessä esimies tai työntekijä.
